Maailmassa on virhe!!

...mutta olenko se minä itse?

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Ja mitäs tässä vielä olis tapahtunut..

Ajelin aamuhämärissä motaria kun olin aamutalliin menossa, niin huomasin että ohituskaistaa oli tulossa sinivalkoinen auto. Meni nokkapellin verran ohi, hiljensi ja jättäytyi taakse.
Tiedättekö sen fiiliksen kun tekis mieli ampua jotain ohjuksella? Juu en minäkään, tietenkään.
Needless to say mitä seuraavaksi.
No tää oli pikanen, eka kerta kun eivät sitä huumetestiä tarpeelliseksi katsoneet "koska en vaikuttanut päihtyneeltä". On noissa aikasemmissakin pysäytyksissä itseasiassa myönnetty etten vaikuta päihtyneeltä kun sitä olen kysynyt siinä kun on odoteltu huumetestin valmistumista.

Mutta näillä oli kiire. Sanoivat vaan että sakko tulee tehään rikosilmotus tästä kun tää oli seitsemäs kerta ja seitsemännestä tulee rikosilmoitus odota sä tässä kuskin saapumista meidän täytyy nyt mennä.

Odotan motarin varressa kuskin saapumista aamukuudelta? Odotan kun häviätte näköpiiristä...

Kuluu pari päivää, ja viime perjantaina eli pari päivää sitten kuulin että joku joka tuntee jonkun joka tuntee jonkun joka tuntee jonkun jonka minä tunnen oli nähnyt että tästä rapusta oli tullut ulos pari virkapukuista(very subtle thank you) ja tänä perjantaina vaaleansinisellä siviilitransportterilla oltiin pysäytelty jalankulkijoita tossa kadulla.
Olin itse aikeissa lähteä hetken päästä, joten tämän kuultuani ajattelin käydä Ranen kanssa pikku lenkin ja katsoa että mikä on meininki.
Lähistöllä ei näkynyt mitään erikoista, mutta kun olin palaamassa takaisin, niin näin että taas sieltä rapusta tulee pari pilkkihaalarimiestä ja menee kokosiniseen farmariautoon jossa katolla vilkut.
Auto lähti liikkeelle, teki uukkarin ja ajoi toiseen suuntaan kunnes teki toisen uukkarin ja ajoi ohi kadoten luultavasti kiertämään hesarin kautta takasin.
Kyllähän ne näki mut heti.
Olin varomaton ja menin autoon, olis pitänyt tajuta että ne tosiaan kiertää, mutta kun olin ajanut parikymmentä metriä, näin sen saman auton perässäni ja ajoin sivuun jo valmiiksi.
Tulivat koputtelemaan pelkääjänpuolen ikkunaa mikä on sinänsä ärsyttävää koska blazer on leveä auto enkä kuskin puolelta ylety kauheen hyvin toiselle ovelle.

Kumpikin kysyi vuorollaan korttia, ja kummallekin vastasin vuorollaan että kyllä tiedät ettei mulla ole.
Taas selitin että miten mulla oikeastaan lain mukaan se ajo-oikeus pitäs olla koska mikään testi ei ole osoittanut minun olleen päihtynyt.
Olivathan he ihmeissään, eihän noi peruspoliisit tätä koko juttua tiedä, käsky on vaan annettu.
Menin Ranen kanssa sinne autoon että hoidetaan kuulustelu samantien, eli sehän on niin yksinkertainen kuN myönnätkö/kiistätkö, millä perusteella, ja nimi alle.
Kiistän nää aina nykyään.

Kysyin siinä sitten että tulitteko tossa äsken meiän rapusta?
Joo kuulemma siellä oli joku rähissyt..
kas kun mä en huomannut, just kuitenkin olin ollu siellä.
joo ne on niin nopeita, partio pääsee paikalle kuitenkin niin viiveellä.

On tosi nopeita vissiin, ite ollu koko iltapäivän himassa poissulkien 10min ulkona jonka aikana poliisit oli ilmaantunut. Ja kai tollaset tehtävät tehtäs ihan normi partioautolla?
Vaikka tää alue on kieltämättä aika huonoa, niin tää rappu on aika rauhallinen. Ei täällä oo ikinä ollu mitään tän 8 vuoden aikana mitä oon tässä asunut, ja sisäänkään ei pääse kun summeria soittamalla.
Annoin heidän kuitenkin pitää tarinansa mutta loppuun sanoin kuitenkin että "kertokaa sellaisia terveisiä teiän esimiehelle että aion tehdä kantelun vainoamisesta ja mä tiedän että te ette täällä sattumalta olleet."
Jos poliisi osaisi luimistaa niin nyt olis luimistanut.
Nopeet heipat huikkasivat vaan...
Ja ajoivat ohi samaan aikaan kun menin takaisin autooni.

Mut mites nyt, mulla on toi perjantai vähän kiire päivä niin kannattaskohan tässä soittaa ja sopia ihan aika et oon paikalla?

Siiiitten vielä eilen kun tulin kotiin iltatallista klo 21, huomasin että vähän oudosti siinä rapun holleilla tien poskessa seisoskelee ponnaripäinen keski-iän ylittänyt mieshenkilö. Polttelee siinä tupakkaa ja silmäilee mua kun koiran ja kantamusteni kanssa kävelen ovelle ja sisään.
Oli sen verran erikoisesti siinä bostailemassa, tavalla joka on normaalia ainoastaan jos odottaa kyytiä saapuvaksi, että kerrostalokyttääjä sisälläni halusi mennä kakkoskerroksen ikkunasta kurkkimaan että mitäs se siinä oikein toimittaa.

Ei mitään, veti röökinsä loppuun, meni autoon(t.sin farkku) ja ajoi pois.

Öö... sivari? Erittäin todennäköisesti kyllä.

Huoh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti