Uusi ratsastettava!

Oon nyt ratsastellut yhen tädin ponilla, kun tämä pyysi että voisinko joskus liikuttaa sitä jos hän ei itse pääse.

Tällä kertaa tämä ratsastettava on jo valmis, kenttäkilpailu-urastaan eläköitynyt iso poni, jolla ratsastaminen on minulle hyödyllistä.

Nää aikasemmat on ollu sellasia rodeo/kuntoutusprojekteja jotka olivat ehdottomasti omalla tavallaan opettajia vailla vertaa, mutta onhan se välillä mukavaa ratsastaa sellaisella joka ei yritä päästä musta eroon :D tai ei muuten vaan selviytyis edes HeC tason ohjelmasta.
Mutta väliäkö sillä, mitään hevosta en väheksyisi koska omalla tavallaan ne opettavat kuitenkin jotain, ainakin jotain omasta itsestään ratsastajana.

Hetki kestää aina oppia käyttöohjeet mutta on kyllä ilo ratsastaa ponilla jolla ei ole ongelmia, ja osaa kyllä suorittaa jos ratsastaja osaa pyytää.

Ponin omistaja tarjoutui kuskaamaan lähialueen tallien koulukisoihin jos jotain pikkuluokkia menis. Ihan uskomattoman avokätinen tarjous! Jos en tartu siihen olen nössö joka ei halua poistua mukavuusalueeltaan.

Vaikka mun päämäärät hevosten parissa sijoittuu huoltojoukkoihin, ei "parrasvaloihin", haluan hankkia mahdollisimman paljon kokemusta alalla.

8 vuotta sitten osallistuin koulukisoihin viimeksi, ihan vaan HeB koska oma hevoiseni ei ole mikään rusettikone vaan erittäin työläs.
Poni-ikäisenä kisasin ahkerasti seurakisoissa esteillä, mutta siinäpä se.
Ai niin, meninhän mä sillä mustalla Reetulla virallistamaan sen HeC- tasoisekse! Uuuuuu....

Jos sitä hupiinsa koittais taas? Ei siihen kuole.

Otin ensimmäisen askeleen kun tallille järjestettiin Suski Fagerström pitämään valmennuksia. Olin silloin, hmm.. kokonainen ihmiselämä sitten Suskin poniesteryhmässä Poni-Haassa.
Siksi se houkuttelikin. Pyysin ponin omistajalta että josko saisin lainata sitä tunnille ja niinpä sit menin kunnon estetunnille oikeasti ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun oman hevosen ostin. Ekana vuonna kun se oli mulla, niin osallistuin pari kertaa tallilla Tuuli Ranen valkkuun, sen jälkeen en ole pahemmin hyppelöinyt.

Sanoin etukäteen että JÄNNITTÄÄ! :D tehtävät tunnilla oli just sellasia kun muistelinkin Suskin laittavan. Ja se sano mua vieläkin Riinaksi. Mikään ei ole muuttunut siis :D

Kaikki meni hyvin kunhan kuunteli neuvoja ja teki mitä sanottiin kans, mut oli se touhua... en oo tottunut pomppimaan pikkuhepoilla, hypyt on niin äkkinäisiä. Mutta pluspuoli, ne ohjautuu hyvin!

Uusinnan voisin ottaa, täytyy taas kysyä mitä omistaja on mieltä. Saatiin kuitenkin kiitosta, poni sekä minä :).

No man is an island.

Okei, olin kekkeröimässä perjantaina. Tulin aamutallista kotiin kunhan olin ensin kuskannut pari kaveria kotiinsa jotka sattuivat juuri havahtumaan aamuun kuuden kilometrin päästä työpaikaltani. Kävipä tuuri heillä.
Otinpa sitten kolmen tunnin päikkärit ja mietin että en kai mä nyt kotiinkaan viitsi jäädä.

Aamuyöllä kuuntelin kun ihmiset puhuivat.. mietin siinä että kuinka paljon ihmiset peitteleekään negatiivisia tunteita. Vaikuttavat muuten olevan niin happy-go-lucky ja YOLO, mutta se minkä päihteet tuovat pintaan ja aiheuttavat onkin jotain ihan muuta.

Mä en ikinä lähe siihen fiilikseen mukaan, en ikinä silloin kun ihminen on päihtynyt. Jos jotain puhun, sanon että ajattele tai toimi sitten kun olet selvinpäin, silloin erotat toden alkoholin yms aiheuttamista aamuyön aikaan ilmestyvistä möröistä.

Entä minä sitten? Aion aina poistua klo 2-4, mutta kyllä se aina aamu kasiin menee kun välttelen ulosmenoa.
Sanottiin sitä nuorempana walk of shameksi, vaikka siihen ei mitään varsinaista häpeää liittyisikään.
Se on vaan se kun näyttää samalta kun tuntuu. Hyi hitto.

Illanistujaisissa aina jossain vaiheessa iskee se tunne että on maailman yksinäisin ihminen. Kumppani ei ole vastaus siihen,oikeankin ihmisen kohdalla se on vaan laastari.

Pitää oppia olemaan se saari, en mä osaa kuvitella yrittäväni olla jotain muuta kun olen.
Ehkä ihminen ei ole saari, mutta jos sattuu olemaan niin asian kanssa on opittava elämään.

Joku kuva.

Nyt oon antanut itseni levätä nää pari typerää pääsiäispäivää. Netflixistä family guy ja löysin netistä leffan jonka oon nähnyt ajat sitten, joka on taas sen tyyppinen leffa josta pidän. Gia.

7

Arjen sankareita.

Mähän asun Helsingissä alueella jossa on kaikkea. Huumeita, huoria, poliiseja, baareja ja edellämainittujen uhreja.

En yleensä anna kellekään mitään, koska en polta tupakkaa enkä kieri rahassa. Puhelinta en lainaa koska haluan pitää sen jatkossakin ilman että joudun tappelemaan siitä. Jos joku kysyy niin akku on loppu tai mulla ei oo saldoo. Yeah right, ei mulla mitään prepaidia oikeasti ole.

Mut sit tulee joskus näitä tapauksia jotka pyytää apua ihan vilpittömästi koska ovat saaneet itsensä johonkin liemeen tai jotain on muuten vaan käynyt. Kyllä mä siis yleensä kuuntelen loppuun mitä kelläkin sankarilla on asiaa ja päätän sen pohjalta.

Tänään kun tulin Ranen kaa aamulenkiltä, vastaan tuli hukassa olevan näköinen mieshenkilö, joka aloitti oikein kohteliaasti että voisinko mitenkään auttaa et tää on kauhean noloa...
Pysähdyin kuuntelemaan.

Dude kertoi olleensa yötä jonkun naisihmisen luona, ja herättyään huomannut että lompakko on TÄYSIN putsattu, matkakorttia myöten. Bussirahaa siis pyysi että kotiin pääsis, mikä on ihan ymmärrettävä haave siinä vaiheessa jos on aamulla krapulassa kalliossa pitkän yön jälkeen auringon paistaessa.

Seutulipun hintaa pyysi, ja mulla oli sattumoisin just nyt mahdollisuus auttaa.

Kysyin sitten että mites nyt tälleen, oliks jatkot vai ja joukossa joku rotta vai mitä kävi?
Naama punaisena mies myönsi että oli maksullisissa ollut sitten ja puoliso odottaa kotona... oli niin nolona kyllä.

Toivotin vaan onnea matkaan koska se tulee tarpeeseen, ja kannattaa käyttää se dösämatka tehokkaasti keksien todella hyvää selitystä.

Voi voi... mutta sellasta ihmiselämä voi olla kulissien takana.
Kalliossa ei ole kulisseja.

But the film is a saddening bore For she's lived it ten times or more ...

Monesti on kysytty millasesta musasta mä pidän. Tässä iässä riittänee vastaus "hyvästä". Esim:

David Bowie - Life on Mars? Pianolla säestää Mike Garson.

Ei autotunea, ei temppuja, ei erikoistehosteita, just listen.

Monet parhaista biiseistä on tehty 70- luvulla kokaiinin voimin ja kuulostavat tänä päivänä jopa vielä paremmalta, en yleensä oo livetaltiointien ystävä mutta David Bowie on mulle poikkeus. Livet kenties levyjä paremmat että eipä kuosannu, dokannu ja röökannu ainakaan ääntään pilalle.

Burnout

Eiköhän tää sitä oo. Ei pystyny välttämään vaikka yritin mennä täysin eri suuntaan.

-fyysinen työ jota tein liikaa mutta josta todella oon pitänyt, kunnes sitä varjosti työpaikkakiusaaminen. Vaikka nämä ikävät ihmiset ajettiin pois ja muut piti mun puolta niin ei noin rankka työ kaipaa henkistä rasitusta siihen kylkeen.
Kun kytätään niin ihminen hermostuu, alkaa sähläämään ja vainoilemaan.
Vaikka se on ohi niin epäluuloisuus jää.

- ongelmat lain kanssa. Taistelu on mennyt ihan eeppisiin mittasuhteisiin ja pitää jaksaa jatkaa, vaikka onnasianajaja apuna niin mun pitää jaksaa ihan ite ilmaista että mitä haluan tehtävän ja ottaa huomioon oikeudenkäynnit ja valitusluvan hakemiset ynnä muut.

- asiat mitkä liittyy edelliseen... en halua tietää niitä, mutta mun on pakko tietää kaikki että pysyn kartalla. Ja ne jutut on ihan toisesta maailmasta.. sick. Herättää haluni taistella ja musta tuntuu että nykyään elän taistellakseni. Se on uuvuttavaa.
Löytäs vaan jonkun kanavan kertoa koko juttu ja tuhota eräskin pahan ja idiotismin pesäke(josta varmaan kerron näkemykseni jossain vaiheessa, pitää keskustella parin ihmisen kanssa ensin) .

- ihmissuhdeongelmat. No sehän on nyt ilmiselvää että jos perusluonteeltaan tempperamentyinen ihminen altistetaan jatkuvalle stressille ja takaiskuille, kanssakäyminen ei ole samanlaista kun normaalisti.
Silloin läheisiltä tarvitaan suht ylimaallista ymmärrystä. Koska se ei ole mahdollista eikä oo mun tapasta esittää itseäni hermoheikkona niin on ehkä helpompi vaihtoehto ettei oo sen syvemmin ihmisten kanssa tekemisissä.

Viimeinen niitti väijyy varmasti jonkun nurkan takana, tiedostan sen, enkä aio erehtyä menemään sinne asti.

Ensimmäinen loppuunpalaminen iski kun olin 21. Siitä normaaliksi, itsestään vastuun ottavaksi ihmiseksi palaaminen otti 10 vuotta.
Ne oli kyllä ihan mielenkiintoiset ja hauskat 10 vuotta, mutta en halua sitä enää. Ajatus sellaisesta päämäärättömästä ei huolta huomisesta- haahuilusta niin... mitäpäs muuta se tekee kun stressaa mua.

Se mitä noudatan tälläsissä tilanteissa on se, että vaikka pää sanois mitä niin kädet ja jalat toimii, pää voi murehtia itekseen siinä kaulan jatkeena.
Pään voi sitäpaitsi jäädyttää bentsoilla, vaikka ajatus väsyttävien lääkkeiden syönnistä ei houkuta.

Pitää vaan väkisin tehdä hommat. Ei kenenkään tilanne oo sohvalla makaamalla parantunut. Koitin sitä puol tuntia mutta sen ajan käytin tekemättömien asioiden miettimiseen.
Nyt olis hyvä sauma koittaa lohtusyömistä. Tarvin lisää painoa. Mut oon luonnostani lohtusyömälakkoilija. Se ei käy nyt. Eilen kaupassa kyllä kattelin jätskipaketteja ja mietin että leffoissa se ainakin toimii että kattoo telkkaria ja syö jäätelöä suoraan purkista.

Mutta kun en usko että herkkujen syömisestä seuraava ällötys olisi vastaus.

Onneks tänään on vapaapäivä, todella tulee tarpeeseen.

Pitää unohtaa häpeä. Jos joku miten on käyttäytynyt, jää vaivaamaan niin pitää antaa olla. Hyväksyä itsensä sellasena. Mä lohduttaudun sillä että on niitä paljon hirveämpiäkin idiootteja eikä nekään vedä häpeästä burkhaa päälleen, ne ei vaan ajattele asiaa. Siihen pyritään.
I shall embrace my inner idiot. Kehoitan muita samaan, kunhan eivät ole tekemisissä kanssani, nyt ei jaksa.

Ihan niinkuin en olis löytänyt omaa paikkaani vielä, mutta katsoin erään henkilön haastattelua tubesta, ja yksi kysymys sivusi tätä aihetta. Suoraa lainausta en muista mutta se meni jotenkin niin että ennen etsin itseäni jatkuvasti, mutta nyt olen lopettanut sen. Joten nyt mulla ei ole hajuakaan siitä kuka olen mutta olen tyytyväisempi kuin koskaan.

Sounds like a plan.

Lyhyen tähtäimen plääni on nyt se että tänään oon vaan kotona ja teen suursiivouksen. Eläimiä odottaa furminaattorikäsittely, ehkä ne tietää ja esittää vaan nukkuvaa. Placeboenergiaa haen Activize- valmisteesta, vaikka kofeiiniyliherkkänä ehkä pitäs heittäytyy ES jonne linjalle ja päristä sillä koko päivä.
Huomenna kenkään hevoisen loppuun ja muuten harrastan. Ok. Näin teen.

Innostuneisuus paistaa kasvoilta.

Kaikki hyvä loppuu(kaupoista) aikanaan.

Mun ei kannata alkaa tykätä mistään uutuustuotteesta. Eikä ilmeisesti vanhemmasta ja vakiintuneemmastakaan.
Tuntuu nimittäin siltä että oon ainoa ihminen suomessa kuka niitä ostaa ja siksi ne vedetään markkinoilta.

Tässä esimerkkejä laidasta laitaan:

*Escada Sentiment- hajuvesi:
 -tää oli parikymppisestä asti mun signaturetuoksu melkein, alkoi kiinnittää kavereiden huomiota että se olin juuri minä joka sitä leyhyttelee. Enkä käyttänyt sitä edes mitenkään hyönteismyrkyn tavoin.
Escadat on kaikki mieleeni, joidenkin mielestä ei tarpeeksi särmikkäitä mutta minusta ei kuitenkaan myöskään yliylimakeita. Sentiment, jonka pullo oli pitkulainen, vaaleanpunainen ja sydämenmuotoinen, kävi ilmeisesti hyvin yhteen ominaistuoksuni kanssa.
En ymmärrä miksi lopetettiin, klassikkoainesta. Jouduin vaihtamaan Magnetismiin, ei yhtään niin hyvä.

*tekoripsipostauksessa näkyvät Anttilasta ostetut luonnolliset muttei liian luonnolliset tekoripset nauhassa, heti postauksen jälkeen en löytänyt niitä mistään.
Merkki on Kiss ja niistä se Iconic.
Niissä oli hyvää se että ripsi kaventui kärkeä kohti, eikä ollut sellanen katkaistu kun nää mitä kaupoissa nyt on. Tosi luonnollista ja hienoa joo.
No, ei luulis et mä itken luonnollisuuden perään mut en mä nyt halua että mulla räpsyy tossa joku vitun risukasa tai vaihtoehtoisesti musta korpinsulka.
Et thanks a lot sisäänostajat.

Cybershopin ripset on tätäpäivää.

* Angry Birds Stella- vadelmalimu. I was one angry bird kun tää alkoi kadota kaupoista. Kolusin S- ryhmän kauppoja ja kyselin myyjiltä mutta lopputulos on se että eiköhän toi angry birds ole kampanja, ne loppuu aikanaan.
En mä voi enää juoda mitään muumilimuu kun ton makuun pääsin!
Sitäpaitsi meille marjaisten makujen ystäville on liian vähän vaihtoehtoja juomissa, limuissa ja mehuissa(saan juoda sokerilitkuja koska pakkolihotan!) On kyllä appelsiiniamandariiniasitruunaalimeämangoaananasta ja näiden sekoituksia.
Joten oli aika taas pyyhkiä pölyt Soda Streamista ja ostaa vadelmauutetta.
Tosi hyvää. Ja säästän rahaa, joten tappio voitoksi.
Ostan vielä sitruuna-lime- makuisen uutteen, vadelman lisäksi se on se mistä tykkään.
Pluspuoliin kuuluu myös se että sitä uutetta voi laittaa oman maun mukaan eli siitä ei tarvi tehä niiiin makeaa, ja hiilihapon määrääkin voi säädellä, eli niin paljon kun pullo räjähtämättä kestää. <3 sodastrean<3.

Pitäkää limunne.

* jacky makupala-vanukas, vaalea suklaa. Tässäkin oli hetken Angry birds- kamppis. Tää oli se vaaleanpunainen purkki. Hyvööö! Ei niin tylsän suklainen kun maitosuklaa, eikä niin tylsä kun vanilja/valkosuklaa.
Alkoivat vaan kadota kaupoista ja monet ei ottaneet sitä edes valikoimiinsa.
Muuten jackyistä ikisuosikkini on kaakao maun ja hyytelömäisen koostumuksen takia, mutta en mä sitä hirveen usein ostele kun siihen tarvii maitoa kylkeen tai se on mulle liian suklainen.

* Rainbow- hedelmäviinikumit. Pffffht, tilalle tuli jotain x-tra viinikumeja, pitäkää tunkkinne.

* Lidlin paistopisteen juustokakku! Mahtava eväs tien päällä kun joutuu olemaan. Autoni oli täynnä niistä jääneitä pikku vuokia. Tilalla on omenapiirakka. No thanks, eiköhän omenapiirakat oo niin nähty jo.

*Arnoldsin Cronitz. Vanilja oli tosi hyvä. Kunnon sokeripommi. Viimeks kun kävin kattomassa niin ei ollut enää kun samoja vanhoja donitseja, ja nekin on niiin nähty jo ysärillä.
Kuulemma menekki oli huono. Joten shame on you everybody. Laitoin palautetta ja aion vaihtaa Cinnabonin asiakkaaksi. Tahdon varaa valita!

Lisäilen näitä kun tulee mieleen.

Tässä teille taas, lukijani.

Mä sanoin et asia ei oo kunnossa vaikka sain kortin takas.

Tänään kotiin ajaessani odotin t-risteyksessä valojen vaihtumista, näin maijan ajavan vähän oudosti jälkakäytäviä pitkin suoraan edestäni. Tiesin heti.
Sieltähän se sit tuli ja ajo mun eteen poikittain kun seisoin valoissa.

Niit maijoja oli muuten yhtäkkii siinä kolme. KOLME!! What is up with that?

Pyysivät  pois autosta, pyöritteli mua vaatteista tutkien taskuja ja kysellen perusjuttuja eli oletko nauttinut alkoholia, huumausaineita tai lääkkeitä.
Vastasin asiallisesti mitkä lääkkeet olen ottanut, koska ja miksi, ja että mulla on laukussa myös reseptit mukana.

Erikoinen tapa muuten tutkia taskut, ne nyppi mun vaatteita ja nipisteli, siis ihan ihoa toppatakin läpi.
Ja jos joku umpiluupää taas kuvittelee että keulin poliiseille niin höpö höpö, paikallani seisoin ja vastailin kysymyksiin samalla kun mua tölvittiin.
Jouduin maijan konttiin, autoni koirineen siirrettiin syrjään. Kuulin kontista läpi puheen ...ajoi holtittomasti... yritti karkuun... SIIS MITÄ?
Suorinta tietä ajoin kotiin samaa reittiä kun aina, nopeusrajoitusten mukaan noudattaen liikennevaloja.

Kuulemma taas ollut soittoja että ajo haparoi ja ajoin kanttariin. Sattumoisin tiedän että se on paskapuhetta. Mut kun todettiin selväksi, puhalluttamalla ja muuten arvioimalla, niin voin sanoa etten mihinkään kanttariin ajanut hajottamaan vanteitani. Sanoinkin että mä en usko tohon.
Kerroin vainoamistani ja tämä poliisi oli myös sitä mieltä että ei ole oikein väijyä kodin edessä niin kuin mulle on tehty viitisen kertaa.

Korostan että nämä poliisit suorittivat työtehtäväänsä todella neutraalisti, vika on ylempänä. Joten nyt en siattele.
Tunnistin poliisin joka mulle eniten jutteli, ja kysyin että ootko sä pysäyttänyt mut ennenkin.
Sanoi että kyllä, kuulemma tunnistaa liikenteessä. ihmettelin että kun oon ajanu täs viidellä eri autolla AINAKIN, jotka kaikki jonkun muun nimissä, niin miten tuo väite pitäisi paikkansa. Seuraava väite oli että on hyvä kasvomuisti.. no en mä ainakaan näe kuskien naamaa kauheen tarkkaan joten öö... tunnistaakohan se mun koiran?
Mä nimttäin saatan olla aika vaihtelevan näkönen ja pipotkin vaihtelee.

Tää oli vaan viivytys, en saanu siitä mitään muuta kun viivytyksen ja trauma sen kun pahenee. Alan täristä samantien kuin katupora jos oon poliisien kanssa tekemisissä ja sen huomaa kyllä. Olin ottanu rivankin vasta hetki sitten ja se ei ollut vielä ehtinyt vaikuttaa.

----------------------------------------------------

Mutta toinen asia. Sain tänään kirjeen. Sörnäisten vankilasta.
Tässä katkelma siitä. Suomen kieli on vähän huonoa koska kirjoittaja on autonasentaja :D.

"Moi,
Laitatko ton kirjeen postiin(oikeuskanslerille) kun saat sen. En paljon luota että täältä menis suoraan ni aattelin tätä kautta lähettää sen sitten, jo on kumma kun vantaa puoltaa avotaloon menoa, mut täältä tulee vastaus et keravan suljetulle, tossa päätöksessä ei ollu vantaasta mitään mainintaa vaikka se ukko sano et ne tiedot on muka huomioitu mut silti ei ole laitosturvallisuuteen laitettu mitään mainintaa siitä et vantaal olin töissä ja et sieltä oli puollettu, laitettu vasn maininta 2 törkeetä h.ainerikosta ja sit negatiiviset h. Testit(<-eli hyvä) ja sit laitettu yhteyksiä rikolliseen alakulttuuriin, eli hyvää laitettu ainoastaan noi testit... "

Kyseessähän siis ei ole vaarallinen rikollinen, ei väkivaltataustaa. Luulen että sitä vasikka Zimmermania suojellaan, mikä on älytöntä koska sen nyt vois käydä pieksee kuka vaan, ja tää Zimmerman itsesiassa kuuluu kerhoon, toisin kuin...

"Se vaikuttaa kun papereiden mukaan tuomio alkanut vasta 15.1.2016.." ja muistan kun kuulin että hänet otettiin kyllä kiinni alkusyksystä eli vantaalla istuttu aika jätetty kokonaan huomiotta, vaikka lain mukaan tutkintavankeudessa istuessa se tuomio vähenee päivä päivältä ihan normaalisti!

Keraval kuulemma paremmat ruuat kuitenkin, ja se ei oo niin maximun security ku Sörkka. Näin kirjoitetaan asiasta:
"Oon allerginen tolle kanttiinin shampoolle mitä tuol on, no laitoin lääkärille lappua, sais hankkii jostain sellasta mikä sopii mulle."

-voin samaistua. Mulla itelläni on päänahan psori ja tähän mennessä on löytynyt vain yksi shampoo jota kestän, samoin tolla yhellä, tiedän mikä se on mitä se voi käyttää. Kummallekin sopii marketin XZ, mulle terva, sille öljyhoito, eli ei tässä mistään hienostelusta ole kyse.

"Täs on nyt 2 päivää sit mennyt hapankorpulla ja metwurstilla, et sellaset ruoat ollu, syö ite muussia ja silakoita, kalasta sanottiin et ei tarvi olla päivässä 2 ruokaa, ni siks en saanu mitään tilalle. "

-lekurin paperilla todiste kala-allergiasta, lappu toimitettu, jouduin sen penkomaan silloin jostain romuista mitä häneltä jäi.

"Tänään oli lihakeittoa mis ei ollu lihaa ja vaan kaks perunanpalasta, et jollain on keittiössä tosi hyvä mielikuvitus."

Ja siis sillon ku asuttiin yhessä, niin kummatki laitto omat ruuat ku ei se yks voi syyä mitää ku se on kaikelle allerginen.
Nää asiat ihan lukee vankien oikeuksissa et pitäs ottaa huomioon.

Et näin. Jos joku sanoo et olot on liian lokosat niin... noh, jos se on liian lokosaa et on kopissa 23h, 1h mahdollisuus ulkoiluun, allergioita ja muita terveydellisiä ongelmia ei oteta huomioon... kuulin nimittäin et se ei oikeestaan nuku siellä, ja lääkäri oli määrännyt ketipinorit. Sain sanan sinne ja sanoin että oli miten oli, lopeta ketipinorit heti! Tiedän että normaalioloissa sillä ihmisellä ei ole univaikeuksia, mutta ketipinorin vaikutukset tietäen en hyväksy niiden syöttämistä terveelle ihmiselle joka sen jälkeen ehkä ei pysty nukkumaan normaalisti.
No, ehkä se vantaan vankila on vähän hotelli mut se nyt onkin vaan tutkintavankila, ja tietty avolaitokset nyt on suunniteltu yhteiskuntaan sopeuttamiseen mutta kyllä noi ihan oikeet vankilat, Sörkka, Riksu, Sukeva, mitä näit vanhoi onkaan, on aika karuja.

Tää toivottavasti jää vikaksi kerraksi kun kirjoitan muiden jutuista kun omistani, mutta tulin niin vihaseks lukiessani sen...

Mulle on se ja sama että on iso joukko ihmisiä jotka ajattelee että ihan oikein sille!
Halusin vaan kertoa totuuden toiminnasta ja jos jotain ilmenee niin kerron lisää. Jokainen voi ajatella omilla aivoillaan että tapahtuuko tässä nyt oikeus.

Ja mä en muuten sit anna mitään painoarvoa sellasille jutuille jotka perustuu lukijan omaan spekulaatioon että "mitä kuitenkin on tapahtunut oikeasti öhöhö", se ei sitäpaitsi vaikuta mihinkään.

Ja jos jotain tuttuani joka tän lukee, nyppii se että autan postittamalla ton kirjeen, niin ihan vitun sama. Mä en käännä selkääni kellekään joka on edes joskus ollut mulle tärkeä ja auttanut mua, koska ilman tota tyyppiä mä ite en olis saavuttanu sitä minkä oon elämässäni saavuttanut. Okei, on täs ny ollu näit ongelmia, mut mä tiedän et mun henkilökohtaiset ongelmat olis paljon pahempia ilman häntä. Saattasin nimittäin ihan oikeesti omata jonkin sortin vakavammanpuoleisen päihdeongelman ja se olis pahempi juttu se.
Näytti mulle kuitenkin kokemuksellaan esimerkkiä asioiden hoitamisesta ja auttoi aikuistumaan ja ottamaan vastuuta elämästäni, tavalla joka sopi mulle. Se suhtautui nimittäin muhun vähän sillee että oon höntti niin tuli näyttämisen tarve. Tuki mua mun hevosjutuissa nillittämisen sijaan joten pystyin omistautumaan asialle niin että nyt olen työelämässä. Hän en odottanut multa mitään, siksi pystyin kasvamaan.

Olen se jonka varaan voi laskea vaikka mulla on omiakin vaikeuksia. Hyvä ja paha, se ei ole niin yksiselitteistä että kumpi on kumpi. Oikeus on sokea, kuuro ja kylmä.

Jos tää nyt on se polku jota mun on kuljettava niin sit se on. Kuljen sen pää pystyssä. Tää ei tee musta tippaakaan huonompaa tai vähemmän arvokasta ihmistä.
Vaikka valituslupa kko menis läpi ja syytteet kumottais ja kaikki se minkä eteen oon taistellut toteutuis, se ei muuta sitä mitä mä olen lain silmissä.
But I'm gonna make the best of it.

Niille ihmisille joille...

Auto on paikka omalle yksityisell Idols- koe-esiintymiselle...

Koin haastavaksi Bowien Changes- kappaleen. Koittakaapa laulaa se ja syödä samalla pullaa niinkuin ette ois ikinä ruokaa nähnykkään.

Juuri siksi nämä "koe- esiintymiset" ovat yksityisiä. Liikennevaloissa seisomisen ajan joutuu kyl pitää paussii.

NYT, eiku NYT, eiku Nyt!

Mä aina valitan aamuheräämisistä ja noh, en oo yhtä vaarallinen kun talviunilta herännyt karhu, ainakaan fyysisesti. Henkisesti kyllä, nimittäin aamulla kanssani kommunikointi on sellanen asia, että minun täytyy neuvoa pysymään kaukana.

Nukun 7-8h yössä, enkä halua enää käyttää pimennysverhoja koska haluaisin että valoisuus auttaisi lua heräämään.

Mutta se ei poista sitä faktaa että aamulla sattuu. Selkään sattuu ja nivelet naukuu. Yleisesti riivinrauta olo.
Nyt tähän on vielä lisätty ensin hampaanpoiston takia se että tuntuu et olis saanu lapiosta naamaan.
Siitä päästiin eroon, poistetun hampaan kohta parani ja myöskin poski. On nyt parantunut sen jäljiltä koska muuttunut hammasrivistö aiheutti sen että puraisin poskeeni sisäpuolelle(duh) yhä uudestaan ja uudestaan.
Sit seuraava ongelma.
Rane vahingossa raapas mua huuleen kun se luulee olevansa kissa, niin kun mulla on toi huukikoru, niin sehän vähän turvotti sitä, ja huulirengas ei kestä asennonvaihtoa vaan sen aikaa kun se sopeutuu uuteen asentoon, se on helvetin kipeä ja turvonnut. Niinku nyt.
Illalla sekin voi olla jo vähän ok, mutta aamulla kun herää.. kun mähän oon narskuttelija ja kuorsaaja, niin ei ole sanottua ettenkö myös pureskelisi turvonnutta kohtaa ja herään taas aamulla pärstä kipeenä.

Olen aina ollut huono aamuissa. Yli 8h uni kääntyy sitäpaitsi tappioksi. 7,5h on hyvä tai se makoilu on liikaa selälle.

Ja lääkkeet, särkylääkkeet jos ne ottaa yötä vasten niin että ne vaikuttaa nukkuessa, ne aiheuttavat pahan olon aamuksi. Ei tokkuraista(altough I really couldn't tell), mutta pahan olon.
Mieluummin bentso aamulla koska se vaikuttaa kyllä vielä iltaan varsinkin kun joka päivä otettuna lääkeaineet pääsee kasaantumaan, mutta voin ottaa illallakin, ei vaikuta aamuun.
Lyrica ehdottomasti ei illalla, koska nukkuminen aktivoi sen että siitä tulee tokkuraiseksi vaikkei se päivällä otettuna vaikuta vireystilaan.

-Eli, jos on selkä(ranka) kipeä illalla, voin ottaa pari codia klo 21, vaikutus on silloin ohi aamuun mennessä.
-Lyrican voi ottaa aamulla, ei aamuin illoin. Suhtaudun muutenkin varauksella.
-Bentsoja voi ottaa koska vaan, ei jarruta aamua mut varmuuden vuoks, en halua yhtään hidastetta lisää aamuun
-Tramalin otan aina aamulla, pitkävaikutteinen olis yöks mutta.. paha olo.
-sirdaludia syön kuuriluontoisesti, voin senkin ottaa illalla koska vaikutus on ohi aamulla.

Toi on mun suunnitelma. Tosin bentsojen kanssa paras tulos saavutettas jos ottasin aamuin illoin, ja sit kun pystyn taas olemaan järjestelmällinen niiden kanssa, aionkin ottaa aamuin illoin ja pitää viikossa 2 välipäivää. Nyt en ole pystynyt siihen joten siihen asti sallin irselleni vain yhden päivässä.

Joka aamu menee vielä vitamiinit ja lisäravineet.

Itseäni voin auttaa venyttelemällä aamuin illoin, ja aloitan sen uudestaan tänään. Kohta, kunhan vitamiinijuoma on juotu, siihen asti on lupa koomata. Se on mun kahvi kun en juo kahvia.
Palaudun helpommin jos kroppa saa liikettä. Sit koiralenkille, niin vertyy vähän(Rane on todella tarpeen, hupiini en kävele).

Olen myös ottanut vastaan neuvoja ja tutkinut ravitsemusasioita.
Yritän olla syömättä 3h ennen nukkumaanmenoa, koska täysillä käyvä ruoansulatus heikentää unen laatua ja sit ei oo aamulla valmis heräämään.
Luin myös että runsaasti rasvoja sisältävä ruokavalio auttaisi särkyihin. Kokeilen sitä. En tarkota mäkkiruokaa.

Näillä evin, kuha toimii ;)

Tämä siksi koska vaikka herään klo 8, olen täys persläpi ainakin puoleen päivään koska olen kipeä. Varsinkin jos olen jäkittänyt tuolissa angstaamassa ja odottanyt että särkylääke tehoais.

Tää vuodenaikakin toki vaikuttaa niveliin joten kesällä on parempi.

En tietenkään nauti itsekään aamukusipäisyydestäni joten haluan vaikuttaa asiaan. Tai en mä aamulla niitä ihmisiä kestä kuitenkaan koska kuppi menee nurin niiin helposti ja päivän moodi on sit siinä, mutta haluan herätä virkeänä ja levänneenä aamuun.

Tavoite.
Täst se lähtee.
Juon vitamiinijuoman, sit netflix päälle ja venyttelen. Suihku ja koiran kaa ulos.

Katsotaan saanko muutosta aikaan.

Ihana auringonpaiste ainakin auttaa mielialaan, ahh :)