..tai sitten lisää sosiaalipornoa.
Tässä kun googlettelin noita muita jotka on vastaajina samassa oikeusjutussa, tuli eteen ihminen jota voisi väittää surullisenkuuluisaksi, lievästi sanottuna.
Jari Judin. Mies jolla on suomenennätys valtionhotellissa oleskelusta, 25 vuotta.
Hän aloitti uransa jo 80-luvulla henki-ja huumausainerikosten merkeissä, niinkin kevyesti että heroiini oli mukana kuvioissa ja henkirikos oli vaatimattomasti palkkamurha. Siis yksi niistä.
Lueskelin juttuja ja ilmeisesti tämä kaveri tappaa vaikka lomillaan, talossa ja puutarhassa ja varastaa päälle päätteeksi ysisatasen Saabin(oikeasti, no nykyaikana hänen olisi jo haasteellisempaa löytää pakoautoa).
Hän vapautui 3 vuotta sitten ja on nyt viisissäkymmenissä. Nyt noissa papereissa lukee että "vangittuna tässä jutussa".
Me kaikki vastaajat emme tunne toisiamme joten ei aavistustakaan että miten hän liittyy ja mihin. Muita pöytäkirjoja kun en saa kun omani, mutta aika "mielenkiintoinen" fakta tämä.
Hemmetti sentään että sillä oli ärhäkkä asianajaja. Sieltä tuli kaikki eu-tuomioistuimiin vetoamiset sun muut raivokkaaseen sävyyn, ku vaan muistais sen jutun mutta istunto oli 9h pitkä joten kun en etukäteen tiennyt tätä niin en kuunnellut niin ajatuksella.
Onkohan sillä ollut sama asianajaja koko 25-vuotta, nimittäin vaikka puhua mies osasi, niin kävelystä ilman tukea ei tullut enää mitään...
Huomenna jatkuu oikeudenkäynti, tosin ei minun osaltani enää. Perjantaina on osa 3.
Ja kyllä, on mahdollista että ex vangitaan suoraan jommasta kummasta istunnosta jos syyttäjä saa 5 vuotta läpi vaikka syytteet kokonaisuudessaan riittää vaan kahteen(paperit kokonaisuudessaan luettuani en ymmärrä mistä se 5 vuotta on revitty), eli ensikertalaiselle vuosi. Se on nimittäin vuosi/kilo.
Käytäntö on yleensä että yli kahden vuoden tuomioista vangitaan suoraan kun tuomio julistetaan eli sitten ei enää ilman lupaa poistu yhtään mihinkään.
Se on vähän hankalaa kun joutuu tälläseen pyöritykseen. Se on niin iso osa elämää joka tapauksessa koska ei näitä kukaan tavallinen ihminen ota kevyesti jos omalle kohdalle osuu. Sitä kun menettää totaalisesti luottamuksen koko oikeusjärjestelmää ja poliisivoimia kohtaan. Vaikka olisi kuinka normaalisti niin on se mielessä suurimman osan ajasta.
Mitä puhuttavaa silloin on ihmisten kanssa? Ei sitä voi käsittää jos ei ole siihen joutunut. Muut eivät ehkä halua kuulla, edes ne läheisimmät.
Ketä jää jäljelle? Ne jotka tietää.
Siinä onkin sitten hyvä suuntaviitta elämään.
Itseni tämä on saanut harkitsemaan erakoitumista mutta se tarkottaisi että häviän elämäni, henkisesti. Ei tuu tapahtumaan.
En käytä itsestäni typerää ht.net ilmaisua "olosuhteiden uhri", koska se ei riitä kuvaamaan lähellekään sitä miten törkeänä pakkoauktoriteettien toiminnan näen.
Ihmisten on ehkä vaikea ymmärtää sitä, että minä itse tiedän että mitä olen tehnyt ja mitä en, kas kun olen ollut ainoa ihminen paikalla. En minä ole erehtynyt siitä. "Aa joo kappas kummaa, kyllä minä taisinkin paiskia viikon hommia pirikauppiaana nyt kun muistutitte." Toivoton fiilis voipi tulla moisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti