Menin tossa just pasilan kyttikselle kun mut oli passitettu vantaalta kyselemään ajokorttiani sieltä.
Menin kiltisti sporalla.
Kävelin sisään ovesta jossa luki lupa-asiat, ja sit kuulin siitä eteisen kopista huutoa. No enpä odottanut sitä, yleensä sinne vaan kävellään hoitamaan passiasioita sun muita.
No se kysy mun nimeä, vastasin. Sit se hyökki sieltä kopista, otti takin kauluksesta kiinni ja työns mut tarkastukseen. "Mä oon tehny tätä niin kauan, kyl mä tiedän et sul on jotain". Eihän se ollu nähny musta sisään tullessa kun pipon tupsun.
Laukun ne repi multa väkisin kun olin ottamassa sitä olkapäältä ojentaakseni sen, sit toinen kuori mut takista ja marssitti monet kerrat metallinpaljastimesta, ja vain kengät piippas.
Mut istutettiin tuoliin odottamaan, ja sit kroppani päätti nolata mut.
Sain pirunmoisen paniikkikohtauksen ja kaaduin tuolilta hyperventiloinnista johtuneen tajunnan menetyksen takia. En oikein tiiä mitä siin sit kaikkee tapahtui, niit poliisei alko pyörii siinä ja välil ne tökki mua naamaan(?) Mikä on outoa mut eipä siihen tullu kiinnitettyy huomioo. En päässy siitä oikeestaan ylös sitte, hengityksen kanssa oli ongelmii ja ne yritti sanoo et koita laskee ja hengitä rauhassa.. no yritin siinä noudattaa ohjeita mut mähän tosiaan kammoon poliiseja näemmä siinä määrin et jos oon niiden "armoilla", lakoon ihan totaalisesti.
Mietin siinä et en pysty, tarvin apua, mut mistä muka? Paree pystyä kun mikä on vaihtoehto, kuolla? Niinpä niin.
Mun jalat tuntuu vieläkin ihan hyytelöltä vaik oon kotona.
Sit tuli ensihoitajat tökkimään mua naamaan, ja olo vähän helpotti koska heillä ei ollut sinistä päällä. Mittailivat siinä hemoglobiinisverenpaineita, varmaan oli kova kun kohisi päässä ja pumppu hakkas. Kattoivat papereista että ennenkin oli ollut samaa.
Monta kertaa multa kysyttiin että mitä oon vetäny, oonko vetäny... vastasin että en, testatkaa vaikka. Ei ne kokenu tarpeelliseks testaa tai ei ollu sellanen tilanne.
Sit ne sano et kunhan oon ookoo niin voin lähtee. Sain laukkuni, etsin lääkkeitäni ja mulle sanottiin että poliisipartio kävi. Esitin reseptit mukana olleista lääkkeistä ja he ottivat partioon yhteyttä, mutta he sanoivat että kyl ne on mun laukussa. No ei ne kyl ollu, rasia oli tyhjä.
Mitään reseptejä ei siis erikseem kysytty, vaikka tottakai mulla on ne aina mukana.
Kuulin kyl kaikkee aina välillä kun olin kuulolla...
- paljon lääkkeitä.
- no ei ollu paljon, lätkä panacodeja kun mul on nyt tää hammassärky niin varmuuden vuoks, ja pari bentsoa, joiden kantaminen mukana on ihan normaalia paniikkihäiriöiselle.
-prepaid-liittymäkortti
-näitähän riittää esim. Diilereillä. No mun liittymäkortti oli kyllä tohon mun omaan ikiaikaiseen liittymään kun siinä on adapteri normaalin sim- kortin vaativaan luuriin.
- kuulin myös jotain "ihan sekasin". Uskon et se tarkotti mua, olin ainoa siellä poliisien lisäksi
-en mä tiedä et miten mä nyt taas niin sekasin sit olin, anteeks et en pysyny tajuissani?
Kyl ne sit anto mun tavarat ihan siististi, ja vei tiskille jossa voisin hoitaa sitä ajokorttiasiaani.
Ihan asiallista käytöstä sinänsä paitsi se alku. En todellakaan tiedä mistä se johtui. Oon käyny siellä monesti enkä oo kokenu vastaavaa.
Edellisestä käynnistä on kyllä niin paljon aikaa että kattelin siinä vähän et minnes mun nyt pitääkään mennä mut äkkiäpä se päätettiin mun puolesta.
Nyt oon todella uupunut ja tärinöissä, ja päivä on vasta alkanut. Mulla on asioiden hoitoa ja töitä, ja koska tää viivytys tuli, en ehi omaa hevosta hoitamaan...
Ei kai tässä, tärisen ja hikoilen jostain syystä kuin sika. Hyvä täst lähtee. Just semmonen olo et en halua puhua kellekään tai nähdä ketään. No, semmonen ei tuu toteutumaan, pakko yrittää.
Mitä vittua tapahtui?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti