Kiukuttaa. Kyllähän se jatkuva särky pistää kiukuttamaan ihmistä kuten eläintäkin.
Tää rasitusvammojen kanssa elely on tuttua huttua, mutta olkäpään särky on nyt vaan edennyt kuukausien mittaan siihen pisteeseen että se muodostaa jo esteen joillekin asioille.
Kun se repsahti kävin lääkärissä heti että siitä jäisi tietoihini jälki. Ei sille tehty muuta kun vaan laitettiin käsivartta eri asentoihin ja kysyttiin että mikä sattuu.
Tyypillinen arvauskeskuksen vartin lääkäriaika, eikä siinä mitään. Luulin selvinneeni ihan vaan venähdyksellä joka menee ohi siinä sivussa, tai sivulla roikkuen, heh.
No ei! Ei se missään vaiheessa tullu ihan kivuttomaksi ja viimesen parin kk aikana se on jo estänyt asioita. Ilman särkylääkkeitä käsi ei kivutta nouse eteenpäin, ja taaksepäin ei ollenkaan, joten yläkropan avaaminen venyttelemällä on toispuoleista.
Maanantaina on lekuri, sit varmaan fyssarille... magneettikuviin ei niillä resursseilla varmaan sormia napsuttelemalla pääse, mutta hoidon lisäksi tarvitsen lääkärintodistuksen ja paperit ekasta käynnistä.
Tää nimittäin liittyy tän blogin punaiseen lankaan.
Viimeisen kerran kun poliisi pysäytti mut, tai siis tää oli yks niistä kerroista kun ne oli odottamassa mua nurkan takana kun tulin töistä illalla.
Kas kun samana päivänä olin ollut kyselemässä ajokorttiani pasilan kyttikseltä, jossa lupapalveluihin jonottamisen sijasta ovesta sisään astuessani kopista hyökkää huutava poliisi ja "saattelee"mut sivuhuoneeseen syyniin. Oikeasti se siis nappasi kainalosta kiinni, nosti niin ettei toinen jalka pahemmin maata tavannut.
Muistan että ne kuulusteli mua kauheesti laukussani olleista autonavaimista että mä oon tullu autolla, kyllä valvontakameran kuvista sit näkee!
Öö... no en lähe sinne autolla kun spora menee kotoa ovelta ovelle.
Muuta sit en muista koska kupsahdin taju pois tuolilta ja taas oli sit ensihoitajat paikalla.
Mutta sama ilta, hemmetin kiukkusia kyttiä. Olin just noussu autosta, toisessa kädessä puhelin, laukku ja tallikassi ja toisessa koira, hihna siis. Pyysivät odottamaan kun kirjottivat sakkoa, ja koska koira kusihädässään kiskoi pientareelle päin, kysyin että käykö että oon tässä(vajaan viiden metrin päässä autosta) jalkakäytävän vieressä että koira saa hoitaa asiansa. Mähän kaikenlisäks asuin siinä alle 50m päässä ja herrat tiesivät sen.
No, eipä käynyt, toinen poliiseista veti hirveet pultit, ja nappas mut hallintaotteella kiinni. Tämä tarkoitti oikean käsivarren voimakasta taivutusta taakse ja jotenkin ranne taitetaan ettei siitä pääse.. no se muuten sattu aika vitusti että ei siitä tee mieli lähteä.
Jälkeenpäin tutkija soitti ja kuulusteli, sanoi että olin kuulemma vastustellut ja rimpuillut.
Noh, mulla tosiaan oli ne kaikki kantamukset ja koira käsissä, laukku auki ja kaikki.. siinä päälaen osoittaessa alaspäin samalla kun jalat ei maata kohtaa, yritin pitää tavaroistani kiinni ja estää niiden leviämisen tai koiran karkaamisen.
Vittu mikä power crazy kyttä. Mulla ei kuitenkaan ole mitään merkintää että olisin ikinä vastustellut vaikken iloinen ookkaan ollut, en ole edes nimitellyt.
Nyt kun päästivät irti niin karjuin kyllä(pitäen kädet itselläni enkä huutanut kenenkään naamaan) että ootko vitun ylpeä itestäs nyt, mä oon puolet yhden poliisin koosta enkä oo tehnyt mitään! Poliisipa vastaa huutamalla mulle, mun kotini vieressä että "SÄ OOT RIKOLLINEN!!" Ihan totta hei.
Niin toisen poliisin en muista sanoneen juuri mitään.
Ja nyt tulee aiheesta syksyllä oikeudenkäynti, johon mennessä teen tutkintapyynnön poliisin liiallisesta voimankäytöstä jota varten tulevat lekurikäynnit on, toipumistoiveen lisäksi.
Vai onks joku jonka mielestä aseistamaton, koiraa kävelyttävä vähän päälle 40kg heppatyttö ratsastusvarusteissa ilman karkaamis- tai väkivaltataustaa niin uhkaava että se pitää rikkoa?
Liioiteltu voimankäyttö tosiaan tilanteeseen nähden koska arvatenkin kokoiselleni ei tarvi käyttää niin paljin voimaa kun psykoottisen juopon taltuttamiseen. Pitäs siinä ehkä miettiä onko kuitenkaan oikeassa duunissa jos on niin "gun shy" että kokee sen rimpuiluksi jos ihmiseltä meinaa pudota laukku ja puhelin katuun ja yrittää pitää niistä kiinni, muutenhan siinä yrittää olla mahdollisimman rentona, muuten repeää paikat pahemmin.
En tosiaan pysty tekemään normaaleja asioita ilman niitä ah muka ihania särkylääkkeitä, en pääse paidasta kivutta, en pysty nostamaan shampoopullon painoista esinettä hyllylle...
Enkä todellakaan pysty treenaamaan täysipainoisesti tota tankoilua. Oikealla kädellä en pysty roikkumaan enkä voi opetella vasurillakaan koska hermovian takia puristusvoima ei riitä kun mulla ei ole täyttä kontrollia siihen.
Ikävää, tankoilu oli hyvästä selälle. Kyllä mä yritän kaikkee muuta soveltaa mutta ne liikkeet joissa olen käden varassa on off limits.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti