Jee.
Ensimmäinen ja tärkein sääntö. Maailmassa ei pärjää olemalla kiltti.
Mä en ole kiltti mutta yritän kompensoida sitä oikeudenmukaisuudella(joka on joskus sama kun kiltteys) ja pelaamalla avoimella pakalla. Mulla on kaappi täys luurankoja mutta ne on siellä kivasti eikä niitä tarvi arkielämässä kolistella.
Mutta kaikki hevosihmisethän tietää millaisia ongelmia yhteisöissä voi ilmetä.
Tosiaan jouduin läväyttämään pakan numeropuoli ylöspäin suoraan pöytään. Tuolla tallilla on kiltti tallimestari, hyvä työssäänkin että oltas hukassa ilman sitä mutta se tarvii gestapo-asenteen. Mä voisin valmentaa ;) hehehe :P
Joten, kun hän joutui työnteon estävän rasitusvamman takia jäämään saikulle, niin johan alkoi tapahtua. Ei sitten yhtäkkiä jäänytkään mulle enää tuurausvuoroja paitsi niille päiville joista sanoin että mulle ei sovi.
Yks päivä sain soiton tallilta. Oli kuulemma tullut valituksia mun työnjäljestä.
Se on kummaa, koska olen itse saanut asiakkailta paljon kiitosta, ei pelkästään työstä, vaan myös välittämisestä.
Pomo ajatteli että poden uupumusta esim. Elämäntilanteeni takia ja koki parhaaksi laittaa minut lepäämään tallitöistä pariksi viikoksi antaen tilalle toisen tallin sisätilojen kalkkeerauksen, kiva simppeli homma, ei aikatauluja, terapeuttista puuhastelua ja semmoista.
Otin sen vastaan kiitollisena mutta sanoin että tässä on nyt jotain omituista.
Ja omituistahan oli. Kyselemällä oikeilta ihmisiltä alkoi selviämään asioita vaikkei nimiä mainittu.
Long story short, ilmeni asioita joiden perusteella voisi sanoa että joku savustaa mua pihalle, eikä yksin mua.
Kun näistä kuulin, pyörittelin puhelinta pari tuntia käsissäni ja jahkailin pomolle soittamista koska tallimestarikin luuli vaan että on tulossa hulluksi kun epäilee että työpaikkaa ollaan viemässä eikä siksi ollut maininnut mitään ja minä mietin että kuka mä oon tähänki sekaantumaan.
Tälläisiin sekaantuminen ei oo mun juttu. Mä haluan vaan esim himan rauhassa syödä nakkikastiketta ja perunaa Ridiculousnessiä katsellen(niinkuin just nyt)
Päätin soittaa kuitenkin. Koin sen velvollisuudeksi. Fiksuna ihmisenä se oli asiaa aavistellut ja asia puhuttiin selväksi.
Samana päivänä olleeseen työntekijöiden kokoukseen menimme siis huojentunein mielin, koska meillä ei ollut mitään ongelmaa, jollain oli omia ongelmia mutta meidän muiden ei niistä pidä huolehtia.
Vaikka ainahan se ressaa alitajuisesti jos pinnan alla ei ole tyyntä.
Asia eskaloitui sitten illalla fb chattiryhmässä josta provosoituneena tulitin yksäriviestinä kaikki ilmi tulleet asiat, otin niistä screenshotit, lähetin tallimestarille jotta sanojani ei vääristellä ja toivotin hyvää työaamua.
Oli kuulemma tullut sanallinen catfight :D "ootsä sanonu jotain mitä ei olis pitäny?!?" :D
Meillä kalliossa pätee sellainen sanonta, että mulle ei vittuilla.
Jos mun muroihin kustaan niin vaihan kulhot toistepäin.
Saisko nyt jatkaa tasaista puurtamista hyvässä ilmapiirissä mukavien ihmisten ympäröimänä vai haluaakohan joku vielä koettaa...
Tää on menny tälläseks että jos aion selvittää välejä jonkun kanssa niin on parempi ihan nauhoittaa se keskustelu.
Hullua.
Edit. Ei saanu jatkaa rauhassa vieläkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti