Työleiri :)

Nyt jo perinteeksi muodostunut tallimestarin loman tuuraus, vaan onneksi homma ei ollut ihan jokapäiväistä tällä kertaa.

Ilmahan siis oli täyttä kuraa. Pari kesäistä päivää.
Onneksi kesällä on muutoin niin helppoa ja koko tän kolmen viikon ainana aamutalli oli ihan läpihuutojuttu. Ei tarvi jakaa aamu-eikä päiväheiniä(paitsi jos on joku invalidisoitunut joka ei pääse vihreälle), ei tarvi loimittaa(yleensä) vaan voi kipata niille väkirehut ja sit heittää ulos. Kaikki mahdolliset pareittain sopivat kuljetettiin parina vaikkei olis samassa laitumessa. Kuka vaan käy paitsi potentiaalinen potkija. Ne on niin äkkinäisiä ettei pääse ajoissa antamaan palautetta kun vahinko on jo tapahtunut.
vesihuolto on "ookoo" vaikka ihan perse hommahan se on, mutta sateiden takia hevosilla ei ollut juurikaan jano. Ja kylmyyden takia ei oo tullut levää niin että ei tarvi ihan tämän tästä olla tyhjentelemässä ja pesemässä saaveja

Tai ei nyt oikeestaan kylmä ollu, kosteutta sen sijaan piisas ja sai turpeen kauniisti kiinnittyvän nahkaan.

Pari karsinaa tyhjillaan ja viitisen hevosta vielä yötä päivää ulkona, joten siivottavaa oli vähän. Tai siis vähän määrällisesti mutta kesällä kuluu helposti tunnin vähemmän aikaa aamutalliin.

Työmäärä vaan väheni ja pystyin helposti käyttämään Ranen metsälenkillä aikataulun sisällä. Koiralapsi oli muutenkin kiltti eikä ihan hirveesti huudellut ja moukunut. Aamu-unisena se aikalailla nukkuu satulahuoneessa sen aikaa kun siivoan.

On kiva päästä kunnolla luontoon, kalliossa kun ei sitä siinä määrin ole. Paitsi jos sataa, Rane ei arvosta sitä. Eikä se myöskään arvosta mun mustikoiden ryöstösyöntiä vilkuilleen taakse, kuin sanoakseen että ala akka tulla tai kusen seuraavaan mustikkapaikkaan.

Ei kai me viel lähetä...

Super eväät piti olla mukana että jaksaa niin kauan kuin pitää. Itseasiassa itsestään piti pitää huolta kuin huippu-urheilijan. Oonkohan mä siis liian vanha jo tohon kakanheittoon :D ei sitä niin vaan lähdetty vaan tallilta tullessa valmisteltiin seuraavan päivän juttuja. Ei niitä aamulla jaksa kumminkaan, ja entä jos nukkuu pommiin?
Ihmeellinen lomatuuraus kun kukaan ei karannut(paitsi yks, vähän) aidat pysy pystyssä ja kukaan ei tullut läpi, yli eikä ali.
vesikupit eivät vuotaneet, turvetta riitti kuten piti.
Siinä ennen ulosvientiä piti myös nakutella irtokenkiä, ja viime kesän irtokenkäkuningattaren kaviot alko kosteudesta huolimatta jo paljon paremmat, naulanpaikatkin olemaassa.
sitten oli pari kunnon tuhkimoa, toinen polki etukenkiä irti joka on saatu nyt pitämään töppöset jalassa.
Sitten oli yks sellanen lahokavio ettei naulat vaan pysyneet. siinä saakin pähkäillä ja itkeä.
Satunnaisia muitakin, aloin olla hyvin suosittu tallilla :D "Riia fixaa hevosesi odottaessa". Päivystävä kengittäjä.

Siitä sitten kurvasin aina järvenpäähän liikuttamaan omani jonka epätavallisesta jäykkyydesta päästin viimein ja taas kulkee :)
Takaset jos just kengittäs.

Tämän jälkeen pääsin lähtemään kotiin, salille, kauppaan ja lopuksi ne eväät ja iltapala samaan aikaan tulille olemalla kunnon mustekala. Siihen ruuanlaittoesitykseen olis pitänyt melkein pääsylippuja, niin smoothia ja jokainen liine oli tarkkaan harkittu. Samoin kun raaka-aineet.
yllätysruokia, ei tarvi edes maistaa etukäteen kun on se ja sama oikeestaa milt se maistuu, ei ole aikas ja nälkä maun kaunistaa.
Ja hei, en polttanut mitään pohjaan tai saanut häkämyrkytystä tai vammoja
Salin jälkeen toki vien Ranen lenkille samalla kenkien laitolla.

Venyttelyt, voltaren-geelit, se ja tämä hoito, kissan hiekkalaatikon putsaus, vesien vaihto, laitan elukat omille puolilleen, netflixistä roskaa ja unten maille samantien.

Ihme, kertaakaan en nukkunut pommiin, kiitos tuomiopäivän vekkarin joka 5:15 nostatti hiukset pystyyn ja näin ollen esti takaisin sänkyyn kaatumisen. Luotan siihen vekkariin.

Ja sama toistuu päivästä toiseen, olin jopa siinä pisteessä että menin klo 23 nukkumaan ja heräsin ekaan kännykän herätykseen. Ilman siis että sammutan sen ja kaadun takasin.

Vika päivä oli vauhdikas poikkeus tässä muuten vaan leppoisassa tekemisessä. Tallille tulee kuun lopussa suuri vaihtuvuus, ihan järkisyiden takia.
perjantain siis tyhjentelin lähteneiden hevosten karsinat ja täytin viikonloppuna tulevien.

Pari nihkeetä juttua toki mahtui joukkoon. Oli vähän joukkohysterian lietsomista ja sitten kengitystyötäni haukuttiin että olin kengittänyt yhden hevosen etuset "päin persettä" (kyllä, olin kuuloetäisyydellä)
Hyvähän se on huudella kun ei tajua ettei kulmaa olis saanu silmämääräisesti oikeiksi ilman rtgkuvia.

Oli toinenkin... mutta tämä oli kengittäjä. Olin juuri kengittänyt taas erään uuden hevosen. Omistaja oli tiedustellut eräältä toiselta kengittäjältä, kokeneemmalta, että miltä näyttää, vaikka käsittääkseni mitään vikaa ei ollut ja kenkäs hevosen uusiksi. Silloin myös ajattelin että mun apua ei enää tarvita.
Pehmenin kuitenkin kun eräs aamu omistaja soittaa ja pyytää jos pääsen nopeasti ottamaan kengät pois että se alkaa olla jalaton.
Yhden asian mainitakseni hevosella oli rokkerit jotka painoi anturaa.

Meillä koulussa opetettiin että noin ei tehdä. Kollegat ei hauku toistensa työnjälkeä. Olin pettynyt.
Sama kengittäjä oli kengittänyt toisen hevosen myös ennen tätä ja liian loivaan kulmaan joka aiheutti ontuman ja mulle hommia hevoshierojana kuten tämä ensiksimainittukin.
Ihmisillä on vissin vähän ennakkoluuloja nuorehkoa naisihmistä kohtaan..tai mistäs sitä tietää.

Mutta oli ihan mukavaa puuhata vaikka kokonaisuus oli raskas, samalla kun parisuhde on selvitystilassa. Siksi olikin hyvä tehä hommia.

Tsirp tsirp! Jospa tänne jotain noita mun ottamia ihme kuvia saattaa ilmestynyt.