Viikon päästä mun Freddy on poissa ja mulla on uusi hevonen uudella tallilla.
Jep, siis olen ostanut hevosen ja kivan olenkin, en mä nyt ilman rupee olemaan.
Mut ei siitä nyt just enempää...
Tää homma menee vaan eteenpäin kun juna, ne asiat oon järjestänyt mitkä mun pitääkin niin mun ei oikeastaan tarvi kun pysyä kyydissä.
Tottakai mua hirvittää, oon ensimmäistä kertaa tässä tilanteessa.
Tää on nyt sit sitä elämää vaan sitte.
Freddyllä on kaikki niin hyvin kun nyt voi olla ja kesä on mennyt hyvin, omaa menetystänihän mä tässä märehdin.
Viikko... mun pitää viikonloppuna kengittää Freddy vielä että muistan sit kuinka hirvee homma siinä on ja mulle jää vähänkäytetyt kengät muistoksi.
Revi nyt tästä sit huumoria... no tottakai on kiva kun tulee uus hevonen mutta se nyt on vähän tällästä kun pakon edessä joutuu luopumaan vanhasta.
Kieriskelen siis itsesäälissä. Mut on se parempi kun itsesyytöksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti