Kesälaitumen aika.

Koska oli korkea aika.
F on täs kahen viikon aikana heikentynyt nopeutuvaan tahtiin, tosin se ei näy mulle vielä koska päivällä se on ihan reipas ja ei oo kummemmin ongelmia jäykkyyden suhteen.
Mutta tallin henkilökunta raportoi että aamuisin on hankaluuksia takapään kanssa. Luotan niihin vaik pitäs nähä itekin kun tietää et mikä on sille normaalia koska sillä on se shivering, ja se että onko se jo epänormaalia sille.

Mutta koska tiedän olevani sokea asialle, päätin luottaa toisiin ammattilaisiin, minä itse katson asiaa liian läheltä.

Ja ne mun päätökset. Mä sanon että oota mä mietin hetken, eli toisin sanoen koetan sisäistää asian. Sillon päätös on jo tehty.
Sitten seuraa skitsoilu koska en ole ehtinyt vielä hyväksyä päätöstäni, ja sen skitsoilun aikana järjestän asiat.

Tosi kiva varmaan muille...

Ei se ollu ku vartti ku olin sopinu et saa tulla laidunkotiin, ja kyydin seuraavalle päivälle.

Aattelin et pakko toimii jos täs nyt on kyse muustakin kun vanhuudesta, joten en voi ennustaa yhtään enää miten asiat etenee.
Cushing-epäilykin mulla on ollu mielessä, mut ei aleta enää todellakaan selvittää.
Soitan Liisa Harmolle ja kysyn et miten sil ois aikaa tulla hoitaa se ikävä homma, kun ei silläkään niitä aikoja välttämättä samoin tein ole...

Horse itse vaikuttaa vielä tyytyväiseltä elämäänsä. Itseasiassa hyvin tyytyväiseltä.
Se ei o hiffannu tai sit se feikkaa...
Eli menkööt laitsalle nyt, oha sitä jo totutettu vihreeseen, mä voin seuraa sen vointii läheltä kun taas perinteisesti laitumen ajan pidän siitä itse huolta melkein kokonaan jos tarvis.

Onpahan sit saanu olla laitsalla kun vielä siitä voi nauttia, ja jos toi ympäristön vaihdos tepsii, niin voihan sitä lopetusaikaa siirtää(itseasiassa Estola on kutsuttu kattoo hampaat 26. Päivä, pitäsköhän soittaa että nyt tuli suunnitelmiin pikku muutos jos käypi...) , mutta Deadline on kuitenkin viimeistään elokuussa.