Kun Mantan perkele hajosi taas, niin jouduin metsästämään laina-autoa.
Sellainen löytyi, ihmiseltä jolla se oli myöskin ollut lainassa.
Ajelin sillä sitten kehä kolmosta, minding my own business, kun huomaan että takanapäin on maija. On nimittäin silmä kehittynyt näille asioille. Huomaan poliisiauton vaikka vilkkaasti liikennöidyltä nelikaistaiselta tieltä, koska aina saa vilkuilla taustapeiliin. Jatkuvaa olan yli vilkuilua tämä elämö.
Se ajoi aluksi ihan normaalisti, mutta huomasin välittömästi missä vaiheessa siellä kiinnostuttiin autosta.
Kauppakeskus Jumbon luota lähtivät hiipimään perässä.
Ajoin juuri siten miten ajaa ihminen joka tietää että poliisiauto on perässä. Auto suorastaan lipui kuin joutsen täysin nopeusrajoitusten mukaan. Ohitin jopa edelläni olleen alinopeutta ajaneen auton.
Mutta niinpä ohitti nekin. Siinä ajeltiin toinen silmä kohti taustapeiliä sojottaen ja toinen piti silmällä että missä tie kulkee.
Vasta jokiniemen kohdalla pistivät juhlavalaistuksen päälle.
Laitoin kuuliaisesti vilkun oikealle, mutta ajoin siihen asti että tuli seuraava liittymä ja paikka johon auton voi laillisesti jättää joten poliisin ei sitä tarvitse ajamalla tahi hinauttamalla siirtää.
Minähän nimittäin aioin sanoa että mulla ei oo avainta vaan auto lähtee ilman sitä käyntiin jos virrat on päällä joten ei tarvitse avainta pälä pälä joku uskomaton selitys mutta no can do koska avainta ei löydy.
Nehän nimittäin takavarikoitaisiin koska auto ei ole minun
...jatkuu kun ehdin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti