Kyllä mä voin ymmärtää että jotain voi kiinnostaa, koska ihmisillä nyt sattuu olemaan kiinnostuksenkohteita. Mutta kun ne eivät ole kaikilla samat!
"No ei kai se sulle niin kauheeta voi olla jos joudut kattomaan?"
No ei se ole kauheeta mutta jos se ei mua kiinnosta niin se on ihan yhtä nautinnollista ja tuottoisaa kun se jos katsoisin valkoista seinää pari tuntia. Pari tuntia elämästäni joita en saa ikinä takaisin.
Hieno ajatus. Istua sohvalla, nenän eessä pyörii telkussa jotain what ever lätkää, vieressäni ihmiset seuraa silmät tapillaan kaukalon tapahtumia ja kommentoivat, parhaassa tapauksessa maalin sattuessa vielä alkavat huutaa ihan täysin varoittamatta!
Mitä mä siinä oikein teen, mikä on funktioni tässä yhtälössä? Miksei sitä lätkää voi katsoa ilman minua niin että menen sillä aikaa vaikka salille ja meen näkemään ihmisiä kun ne ei oo enää ihan lätkäpäissään, koska mikään mitä he kommentoivat minulle pelistä, ei kiinnosta. It has no meaning whatsoever.
En ymmärrä muutenkaan mitään joukkuelajien seuraamista telkkarista. No, kerran taisin jotain potkupalloo kattoa tattipäissäni ja se oli ihan hauskan näköstä mutta siinä se.
Minä teen ruokaa, siivoan vähän, käyn salilla ja suihkussa. Suomi pärjää tai on pärjäämättä ilman että minäkin keikun sohvan reunalla varpaat kippurassa.
Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti